Vetoa

Eilen meillä kävi mukavia vieraita, heille ensikäynti tässä asunnossa. Kolmen vuoden rajatusta asumisajastakin on jo reilu vuosi takana, joten hyvähän se jo oli käydäkin, ennen kuin taas muutetaan :) Huomasin vierailla käytössä muutaman tekemäni neuleen. Kiva, että ovat kelvanneet käyttöön asti.



Tupaantuliaislahjankin toivat. Aivan ihanan pehmoinen ja lämpöinen lahja olikin. Heille tämä on paikallislankaa eli Vuorelman Vetoa. Vuorelmaa en ole tainnut muualla kuin Turussa nähdäkään. Mukava päästä tutustumaan lähemmin tähänkin. Värivalintakin osui aivan nappiin :)

Kiitos vielä käynnistä, luet tämän kuitenkin. Teillä on kyllä suloinen perhe :)

Tämä muuten on blogini historian 100. postaus. Sen kunniaksi olisikin ehkä aika järjestää arvonta. Kerropa siis, mielellään linkkivinkin kera, tämän syksyn paras joululahjaidea. Neulottu tai muu, miten vain :) Aikaa osallistua perjantaihin 12.10. asti.

Hönkä

Edit-täti 26.9.
Jos nyt vielä postauksen nimeksi laittaisi ko huivin nimen eikä Kärhö-sliparin nimeä. Voi huoh ;)



Malli: Hönkä Ullasta
Lanka: Garnstudio Alaska, väri 6, 110g (kerä = 75m/50g) & Noro Kureyon, väri 164, 85g (kerä = 100m/50g)
Puikot: 3mm pyöröt
Koko: 13 cm * 125 cm



Pitkään ajatuksissa ollut huivi on nyt sitten tehty ja lopputulos on upea. Kiitos zeska jälleen kerran kivasta ohjeesta!

Noroja toivoin vuosi sitten joululahjaksi kyseistä huivia ajatellen ja ne ostettiin syksyllä Tukholman reissulta. Koska en löytänyt mustaa Floricaa keväällä Novitan tehtaanmyymälästä, korvasin sen Garnstudion Alaskalla. Lanka on kohtuullisen samanpaksuista Kureyonin kanssa, eroa ei valmiista pinnasta erityisesti huomaa.



Tekniikkana tutustuin onteloneuleeseen ensimmäistä kertaa. Kuvittelin sen olevan jotain erityisen hankalaa, mutta sepä osoittautuikin ihan näppäräksi. Kahden langan mukana kuljettelu toki vaatii vähän keskittymistä, mutta ei tuota sinänsä vaikeaksi voi sanoa. Peilikuvana syntyvä malli jännä ominaisuus, samoin kuin nurjan puolen puuttuminen. Onteloneuleessahan molemmat puolet ovat sileää oikeaa.



Noroa neuloin nyt ensimmäistä kertaa. Kyseisen värinumeron värit ovat silmääni sopivat, mutta Kureyonista löytyy monta ei-niin-ihanaa yhdistelmääkin. Jos upean värjäyksen jättää huomiotta, jää jäljelle melko karhea täysvillalanka. Siinä taas ei mielestäni enää ole mitään kovin upeaa. Lanka on kuitenkin mukavaa neuloa ja saatanpa sitä ostaa joskus vielä lisääkin.

Jäljelle jäänyt melkein täysi kerä Alaskaa aloittaa lähiaikoina uuden elämän veljelleni tulevassa palmikkohuivissa. Tosin toiveena on 2-metrinen huivi, joten pari lisäkerää on tarpeen.

Sormikkaat

Edit 25.9.
Vaihdettu kolmas kuva parempaan(?) :)

Elämäni ensimmäiset itse neulotut sormikkaat valmistuivat jo jokunen hetki sitten, mutta kärsivät nekin kuvausongelmasta. Sormikkaista tuli ihanat. Ne ovat pehmeät, lämpimät, kauniit ja sopivat. Kirjoneuleosio on nätti ja mukavan pikkutarkkaa tekemistä, peukalokiila istuu käteen kuin.. no, hansikas.



Malli: zeskan sormikasohje(tulossa Ullaan)
Lanka: Garnstudio Alpaca, värit 0506 ja 0501, 40g + 7g (kerä = 180m/50g)
Puikot: 2mm sukkapuikot
Koko: nainen



Nähtyäni zeskan neuloman ensimmäisen Alpacaisen kirjoneulesormikkaan olin myyty. Mulle kans! Ohjetta pyytelin kommenteissa Ullaa ajatellen ja zeska sellaisen nopeasti kirjoittikin. Sain sen jopa etukäteen testineulottavaksi ja kyllähän sieltä joku pikkuvirhe löytyikin korjattavaksi.



Haasteellisuutta ohjeeseen lisäsin neulomalla sormikkaista valtaosan flunssan kourissa. Hetken lisäksi kuvittelin omaavani kaksi vasenta kättä, mutta hiukan ennen jälkimmäisen sormikkaan kirjoneuleosion valmistumista tajusin, että oikea käsihän se toinen olikin.. No, purkamisen jälkeen peukalokiila sitten löysi oikealle paikalleen.

Luna Moth

Luna Moth -huivi valmistui pikaisesti äitini esitettyä toiveen ruskeasta Alpacaisesta kolmiohuivista Kellokukan nähtyään ja sitä kokeiltuaan.



Malli: elann.comin Luna Moth
Lanka: Garnstudio Alpaca, väri 401, 134g (kerä = 180m/50g)
Puikot: 3,75mm pyöröt
Koko: 150 cm * 90 cm



Huivia on tarkoitus käyttää lähinnä kaulahuivina ja siihen tarkoitukseen koosta tuli varsin sopiva: muhkea, muttei valtaisa. Ohje oli suunniteltu niin, että mallikerran toistojen lukumäärä oli vapaasti valittavissa. Mallikerta sitten taas oli oma lukunsa.. Toistoja huivissa on useita, mutta mitään toivetta mallikerran ulkoa oppimiseen ei kyllä ollut. Jotenkin kaavio on niin raivostuttavan looginen, muttei sitten kuitenkaan jäänyt päähän. Tätä huivia tehdessä purettiin varmaan enemmän silmukoita kuin edellisen postauksen Mystery Stolessa..



Jälkeen päin kuvia kotona katsellessa pistin merkille, että hiukseni näyttävät auringon paahteessa epäilyttävän saman värisiltä kuin huivi. Sopisi siis hyvin mullekin ;) Taidan kuitenkin luovuttaa huivin tilaajalleen.



Jälleen kerran Alpaca oli ihanan pehmeää neuloa, mutta nyt ensimmäistä kertaa osui kohdalle virheellinen kerä. Kolmesta ruskeasta kerästä yhdessä lanka oli selvästi ylikierteellä. Vian tunsi neuloessa sormissa ja se näkyi ikävästi myös valmiissa pitsipinnassa. Menitassa kerän vaihto toiseen sujui kuitenkin ongelmitta, kuittiakaan ei tuttu myyjä pyytänyt esittämään.

Mystery Stole 3 valmiina

Edit 21.9.
Päivitetty linkki myynnissä olevaan huiviohjeeseen, joka ilmestyi vasta nyt.

Mystery Stole 3 valmistui jo jonkin aikaa sitten, mutta ensin venyi pingotus ja sen jälkeen kuvaaminen. Tänään kuitenkin kuvaus onnistui monen päivän yrittämisen jälkeen. Sunnuntaina jo olimme kuvauspaikalla, mutta joku (joo, minä) oli unohtanut tarkistaa kameran akkujen latauksen ja no.. Maanantaina sitten oli muita kiireitä ja valoisa aika oli ohi kotiin päästessä. Tiistaina satoi vettä koko illan. Nyt on kuitenkin kuvat otettu ja jopa ulkona :)



Malli: Mystery Stole 3
Lanka: Wetterhoff Silvia, väri 930, 65g (kerä = 500m/50g)
Puikot: 3,75mm pyöröt
Koko: epämääräinen 190 cm * 65 cm



Edelleenkään en oikein osaa olla tästä huivista oikein mitään mieltä. Sinänsä ihan kiva, mutta toisaalta sitten taas niin outo. Kuten kuvista näkyy ja aiemminkin olen jo maininnut, päädyin tekemään siivellisen version. Siipi on mielestäni kaunis, mutta osaisin ehkä paremmin käyttää symmetristä siipihuivia.



Wetterhoffin Silvia oli kokeiltavana ensimmäistä kertaa ja se oli mukavaa neulottavaa. Ei lainkaan harmita, että jäljellä on vielä 35g silkkivillaa. Myös värivalintaan olen tyytyväinen.



Vaikka huivin muoto on jokseenkin epämääräinen, pystyy sen asettelemaan harteilleen aika järkevästi. Kaulahuivia tuosta ei kuitenkaan saa mitenkään ja hartioilla liihottaville juhlahuiveille taas on vähemmän käyttöä.



No, katsotaan. Huivi saa toistaiseksi jäädä luokseni, josko alkaisi jossain vaiheessa puhua ja sille löytyisi käyttöä. Jos ei, joku tulee saamaan monta silmukkaa ja neuletuntia sisältävän lahjan..

Ei tässä näin pitänyt käydä

Ensimmäinen viikko 10%-projektia on takana päin ja tilanne on pahempi kuin 1.9. Kävin yhdessä muutaman muun neulojan kanssa auttamassa maanantaina Maisteria lankainventaariossaan ja mukaan lähti, kuinka ollakaan, lankaa. Kristel poisti varastoistaan puhumattomia lankoja reilulla kädellä ja niinpä useampi kilo vaihtoi omistajaa. Tähänkin osoitteeseen muutti tarkalleen ottaen 981 grammaa uutta lankaa.



Matkaan tarttui reilu 200g Garnstudion vihreää Karismaa, jämäkerät niin saman valmistajan Silke-Tweediä, Debbie Blissin Baby cashmerinoa kuin Gjestalin Maijaakin. Eri kokoisia nöttösiä Fritidsgarnia muuttumaan raidoiksi aiemmin ostamiini lankoihin sekä jämät muistaakseni Opalin sini-violettisävyistä sukkalankaa.

Eikä siinä vielä kaikki..



Eniten innostusta herätti tämä ryhmä. 500g Jaegerin Luxury Tweediä mukavan vihreä-ruskeassa sävyssä. Mukavan ohuena lankana (180m/50g) siitä riittää kokoiselleni vaikka palmikkoneuleeseen. Tai sitten poikaystävä saa jossain välissä paidan.



Alkuviikosta käväisin myös Akateemisessa, sillä uusi ja kauan odotettu Verenan syysnumero oli ilmestynyt. Mukaan matkaan lähti myös Sandran tuorein numero. Molemmissa lehdissä on useampi kivanoloinen neule.

Viikonloppu onkin sitten mennyt flunssan kourissa nukkuen ja viltin alla neuloen. Eilen sain neulottua Luna Mothin valmiiksi, pingotusta varten vain pitäisi imuroida. Sen teen kunhan tästä parannun. Eilen 4,5 tunnin pikku päiväunien jälkeen aloittelin ja tänään jatkoin ihanaisten alpakkasormikkaiden tekoa. Ohjeen sain jo koeneulottavaksi zeskalta ja se on myöhemmin tulossa Ullaan :)

10 prosentin alku

Kymmenen prosentin projekti lähti käyntiin lauantaina. Ensimmäinen työni tulee olemaan elann.comin Luna Moth Shawl. Huivista on noin kolmannes tehty ja kuten kuvasta näkyy käytössä on ihanainen Garnstudion Alpaca.



Syömisiäkin yritän jatkossa katsella vähän tarkemmin, mutta apen poimimista mustikoista sentään oli tehtävä tuoreeltaan yksi piirakka. Ohjetta valitessa huomioin jopa käytettävän rasvan määrää ja yritin minimoida sitä :) Mahdottoman hyvää tuli silti.



Syömisien tarkkailun lisäksi liikuntaa pitäisi lisätä, eilen illalla tuli tehtyä jo kuun ensimmäinen lenkki.

Jo hetken neulottuna ollut mysteerinen stoola pääsi myös eilen viimeinkin pingoittumaan.



Huivikuvia siis luvassa lähiaikoina..

Vietinpä illan Maisterin luona, seurauksista voi olla montaa mieltä. Meneillään oleva projekti taisi muuttua vähän haastavammaksi kuitenkin ;)

Wavy

Malli: Knittyn Wavy
Lanka: Novita Florica, väri 037, 70g (kerä = 175m/50g)
Puikot: 3,75mm pyöröt
Koko: 8 cm * 140 cm



Tiistaina sään jo viilettyä sain lopultakin neulottua viimeiset kerrokset ja pääteltyä jo alkukesästä aloittamani Wavyn. Huivi oli tarkoitus tehdä jo hyvissä ajoin kesällä syksyä odottamaan, mutta ohjeen puuduttavuuden vuoksi sen teko venyi ja venyi.. Aiemmin kyseistä ohjetta katsellessani en ollut ohjetta niinkään lukenut ja kuvittelin huivissa tehtävän jonkinlaisia silmukan kiertoja. Tarkemalla tutkinnalla sitten paljastuikin, että kyseessähän on vain puuduttavaa joustinta, joka hiukan vaihtaa paikkaansa. Periaatteessa siis hyvinkin aivotonta, muttei sitten kuitenkaan. No, tulipa tehtyä ja kuulemma pehmeä ja lämmin on.